Kun yhdistys, yritys tai muu organisaatio on päättänyt tilata historiakirjan, sen kannattaa nimetä historiatoimikunta tai historiatyöryhmä. Se ei ole muistelupiiri, sillä haastateltavia ja informantteja kyllä löytyy tarvittaessa muutenkin.
Historiatoimikunnan tai -työryhmän tehtävinä ovat tukea ja ohjata tutkijaa työssään ja tehdä kirjaan liittyviä päätöksiä. Toimikuntaan valittavien on hyvä olla kunnolla perillä toimikunnan tarkoituksesta jo valintavaiheessa.
Hyvin toimivan historiatoimikunnan tai historiatyöryhmän ominaisuuksia ovat:
- Jäseniä on 3–8. Isommassa ryhmässä tulee enemmän näkemyksiä kirjaprojektin tueksi, mutta toisaalta on helpompi ajatella toisten hoitavan hommat ja vaarana on passiivisuus. Pienempi porukka sopii kokousajat ketterämmin, mutta sen toimintakyky on haavoittuvampi esimerkiksi sairaustapausten sattuessa.
- Ihmiset osaavat kuunnella ja uskaltavat puhua.
- Löytyy kykyä kompromisseihin ja ymmärrystä sille, että kirjalla on aikataulunsa ja eri työvaiheiden määräpäiviinkin on sitouduttava.
- Mukana ei olla pelkästään nimellisesti.
- Jäsenillä on mielenkiintoa ja uteliaisuutta historiaa, oman organisaationsa menneisyyttä ja kirjan tekemistä kohtaan.
Historiatoimikunnalle tai -työryhmälle on syytä valita puheenjohtaja ja sihteeri. Sihteeri laatii kokouksista pöytäkirjat tai muistiot.
Puheenjohtaja edustaa usein historiakirjan tilaajaa esimerkiksi työnsä puolesta. Hän huolehtii tilaajan eduista muun muassa taloudellisesti, kutsuu kokoukset koolle, pitää omalta osaltaan toimikunnan työskentelyn aktiivisena, etsii tarvittaessa kokouksissa kompromisseja mielipiteiden kirjosta ja huolehtii kirjan tekemisen aikatauluista yhdessä muiden kanssa.
Historiatoimikunnassa tai -työryhmässä osallistuminen vaatii aikaa ja sitoutumista, mutta se on myös antoisaa ja palkitsevaa. Kun kirja lopulta tulee painosta, se tuntuu erityisen omalta ja tärkeältä.