Historiakirjan tekeminen vaatii omaa rauhaa ja mahdollisuutta keskittyä. Tämä on toinen puoli työstä. Toinen puoli on sosiaalista toimintaa, vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä. Kirjaa ei voi eikä pitäisi tehdä vain itselleen. Onnistunut historiateos on tilaajansa näköinen niin sisällöltään kuin visuaalisestikin, ja sen pitäisi olla kohderyhmälleen sopiva ja sitä kiinnostava.
Historiankirjoittajalla on monia yhteistyötahoja, mutta kaikkein tärkeintä on kuunnella työn tilaajaa. Alussa kirjaa, sen kohderyhmää, sisältöä, rajauksia, tyyliä ja laajuutta suunnitellaan yhdessä. Ammattitaitoinen kirjoittaja osaa kertoa eri vaihtoehdoista ja tehdä ehdotuksia. Hän muistaa pitkänkin työprosessin aikana, mitä on sovittu, ja sitoutuu siihen. Kuuntelemisen ja keskustelujen myötä syntyy luottamus, ja silloin työn tilaajan on helpompi kertoa toiveistaan ja ideoida oman historian kirjoittamista.
Kun työ etenee ja tiedonkeruu aiheesta alkaa, mukaan tulee usein haastateltavia tai lyhyempien tiedonantojen kertojia. Tiedonkeruu saattaa edellyttää asiointia arkistoissa ja museoissa. Tekstillä voi olla myös muita kirjoittajia, joiden kanssa on tärkeää keskustella yksityiskohdista, jotta kokonaisuudesta tulee ehjä ja looginen.
Palautteen saaminen, vastaanottaminen ja huomioiminen ovat keskeisiä työvaiheita. Melkein poikkeuksetta palaute vie asioita eteenpäin ja parantaa tekstin tasoa. Kaikkia korjaus- ja muutosehdotuksia ei voi ehkä toteuttaa, mutta osan voi. Kirjoittaja saattaa myös saada itse uusia oivalluksia palautteeseen perehtyessään.
Kirjan ollessa jo ulkoasuvaiheessa kirjoittaja pohtii erilaisia ratkaisuja tilaajan ja graafisen suunnittelijan kanssa. Graafisen suunnittelun ammattilaisella on sellaisia taitoja ja näkökulmia, joihin kannattaa paneutua. Hän tuntee myös kirjapainon toiveet ja edellytykset.
Kun historiateos valmistuu, se on yleensä juhlahetki melko suurelle ihmisjoukolle. Yhteinen ja yhdessä tehty kirja on valmis!
Kuva: Jenny Paulaharju istuu salongissa rouvien kanssa. Kuvannut Samuli Paulaharju 1928. Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma. Samuli Paulaharjun kokoelma.