Koska maailma ympärillämme on yhä visuaalisempi ja viestimme yhä enemmän kuvilla, tekstipainotteisen kirjankin visuaaliset ominaisuudet ovat yhä keskeisempiä. Ne vaikuttavat paljon siihen, miten houkuttelevaksi kirja koetaan. Kuvilla on monta erilaista tehtävää kirjan sivuilla ja kansissa. Ne kertovat käsiteltävästä aiheesta ja täydentävät tekstiä. Myös kuvatekstit ovat osa tätä kokonaisuutta. Kuvat keventävät sisältöä. Jos on joskus lukenut laajaa tietokirjaa, jossa ei ole yhtään kuvaa, tietää sen tuntuvan helposti raskaalta ja puisevalta.
Kuvat luovat ajankuvaa ja ajanhenkeä. Ne auttavat ikään kuin siirtämään ajatukset toiseen aikaan. Kuviin voidaan myös samaistua. Ne voivat kertoa tunteista ja tunnelmista, jotka ovat tuttuja nykypäivän ihmisellekin.
Kuvista on mahdollista tehdä osallistumisen ja osallistamisen keino. Kun kirjaa tehdään jollekin yleisölle, yhteisölle tai organisaatiolle, siihen kuuluvia voidaan pyytää mukaan keräämään kuvia, tunnistamaan niissä olevia henkilöitä ja kertomaan lisää kuvatuista paikoista ja tapahtumista. Samalla tieto tekeillä olevasta kirjasta leviää ja kiinnostus herää. Kiinnostuneilla on mahdollisuus olla osa tekijöiden joukkoa, ei pelkästään lukijoita.
Ei riitä, että kuvat ovat mielenkiintoisia ja jostakin sopivasti saatavilla. Niiden tekijänoikeudet ja muut mahdolliset rajoitukset on tunnettava, sillä tahattomatkin rikkomukset voivat tulla kalliiksi. Museoviraston kokoelmat verkon Finna-palvelussa on yksi hyvistä paikoista etsiä kirjaan kuvitusta. Siellä on runsaasti maksuttomia ja vapaasti käytettäviä kuvia.
Myös julisteet, logot, piirroskuvat tai vaikka pääsyliput menneiltä vuosikymmeniltä voivat olla kiinnostavia kuvituksena ja tuoda vaihtelevuutta kirjaan.
Tutustu Museoviraston kokoelmiin Finna-palvelussa https://museovirasto.finna.fi/
Kuva: Tehdastyöntekijöitä Enson tehtailta. Kuvattu mahdollisesti kesällä 1897. Museovirasto. Historian kuvakokoelma.