Kronologinen aikajana keskeisistä tapahtumista ajankohtineen voi olla näppärä työkalu historiaprojektin alkuun tai viimeisteltynä sen lopputulokseksikin. Siitä voi olla apua muun muassa tutkijalle, historianharrastajalle esimerkiksi kylän tai suvun vaiheiden kokoamisessa tai juhlavuoden historiaesityksen laatijalle.
Helpoimmillaan aikajana syntyy kynällä ruutupaperille. Sen isona etuna on, että tietojen kirjaaminen vuosilukuineen tai muine aikamääreineen aikajanalle on usein helpompaa ja kevyempää kuin laajempien tekstien kirjoittaminen. Aloittamisen kynnys ylittyy mukavasti, kun aikajanan parissa ei heti tarvitse tavoitella pitkiä lauseita, perusteltuja näkemyksiä, asiayhteyksiä tai isojen kokonaisuuksien hallintaa.
Aikajana selkiyttää kronologista kuvaamista ja usein myös omaa ajattelua. Se antaa mahdollisuuden laittaa vuosilukuja ja nippelitietojakin esiin ilman sitä luettelomaisuuden ja puisevuuden tunnetta, joka vastaavien asioiden kertomisesta voi tulla pitemmässä tekstissä.
Jos tarkoitus on kirjoittaa laajempi teksti tai suunnitella esimerkiksi käsikirjoitus historiatyön pohjaksi, aikajana saattaa olla vain hahmotelma, josta jatketaan matkaa muihin esitysmuotoihin. Sen voi myös tehdä visuaaliseksi valokuvilla, piirroskuvilla tai infografiikan keinoin. Graafisen suunnittelijan käsissä aikajanasta voi tulla hyvinkin näyttävä ja informatiivinen.
Aikajanaa kootessa ja katsellessa kannattaa miettiä sitäkin, missä kohdin on kyse syystä ja seurauksesta ja missä vain tapahtumien ajallisesta läheisyydestä. Jos aihepiiriin haluaa paneutua syvällisemmin, on hyvä huomata, ettei tapahtumien listaaminen aikajanalle vielä kerro laajemmista asiayhteyksistä, kehityskuluista tai abstrakteista ilmiöistä, joita ei voi tiivistää pelkiksi tapahtumiksi tiettynä aikana.
Mitä muita esitystapoja historialle on kuin kirja. Katso tästä blogista joitakin vinkkejä: https://annanieminen.fi/mita-muuta-historiasta-kuin-kirja